Uroskoiran sisäsiisteysongelma

Meillä on ollut isoja haasteita saada staffimme sisäsiistiksi. Poika oppi kyllä heti ihan pikku pentuna, että ulkona pissataan, mutta sisälle tuli kuitenkin aina liruja. Nyt tilanne on parantunut todella paljon sen jälkeen kun poika täytti kaksi (kopkopkop). Ilopissoja tulee edelleen silloin tällöin, mutta ei maailma siihen kaadu. Eniten ottaa päähän muiden kommentit siitä, että koirassamme on jotain vikaa ja on ihan epänormaali.

Tiedoksi kaikille, koirien sisäsiisteysongelmat ovat paljon yleisempiä kuin luullaan. Varsinkin pienikokoisilla koirilla saattaa koko elämänsä olla ongelmia. Usein sisäsiisteysongelmat johtuvat kuitenkin puutteellisesta koulutuksesta, joten uskon, että ihmiset syyttävät paljon itseään, eivätkä puhu koirien vahingoista sen takia paljoakaan. Valitettavasti meillä valtava innostus saa aikaan ilolirut, joten ongelmamme ilmenee nimenomaan vieraiden ollessa kylässä, eikä meitä uskota kun sanotaan, ettei se ole meidän normaalia arkea.

Ongelmia oli kuitenkin aikaisemmin enemmän ja vaikka staffi pääsi ulos neljä kertaa päivässä, tuli sisälle vähintään kerran viikossa pissat. Koska ongelma on helpottanut ja pärjätään hyvin 3krt/pvä ulkoilutuksilla luulen, että koiramme vain kehittyi jostain syystä hitaasti. Ongelmia aiheuttaa myös se, että pienokaisemme käy pissalla yleensä vain kerran ulkoillessaan. Koska poikamme ei nosta jalkaa, rakko tyhjenee onneksi paremmin kuin koipea nostavilla uroksilla. Jostain syystä pissalla käyminen on vain sellainen asia, jonka poikamme haluaa hoitaa pois alta heti kun tullaan ulos ja sen jälkeen ulkona on kaikkea kiinnostavampaakin tekemistä. Vaikuttaakin siltä, että tyyppi todellakin tyhjentää koko rakkonsa kerralla, sen verran ison lätäkön saa aina aikaan.

Ongelmia meillä oli myös sen takia, että staffit haluasivat koko ajan olla ihmisten kanssa ja poikamme oppi jo pikkupentuna, että tullaan putsaamaan pissat lattialta jos sattuu vahinko. Näitä "vahinkoja" alkoikin tapahtumaan aina kun poika joutui olemaan hetken yksin (portin toisella puolella) ja myöhemmin "vahinkoja" tuli aina kun esim. käskettiin sohvalta alas. Jossain vaiheessa osoitettiin myös mieltä pissaamalla meidän sänkyyn. Monet ovat sitä mieltä, etteivät koirat osaa osoittaa mieltä, mutta jos tuhoja tehdään aina sen jälkeen kun on tullut kielto tehdä jotain, niin kyllä se mielestäni on jonkinlainen mielenosoitus. Onneksi näitä huomionhaku/mielenosoituspissoja ei juurikaan tapahdu enää. Ongelmana on myöskin ollut staffin palelu, jos ulkona on kylmää, märkää tai tuulee, poikamme palelee todella herkästi. Takki on kyllä käytössä, mutta kun oli kylmä, tyyppi jätti aikaisemmin aina tarpeensa kesken ja loput tyhjennettiin sitten sisällä. Nyt on onneksi opittu ettei juosta heti takaisin kodin lämpöön, joten hyvin voi suorittaa tyhjennysoperaation loppuun.

Ehkä ratkaisu sisäsiisteysongelmaamme oli rutiinit, kuten olinkin ajatellut aikaisemmin. Kun tein vuorotyötä, se ei vaan toiminut. Nyt jokainen päivä on suunnilleen samanlainen, eli ulkoilutukset suunnilleen samaan aikaan. Jos koirasi ei ole sisäsiisti, niin ei kannata missään vaiheessa luovuttaa. Ensimmäinen oma koirani oli sisäsiisti neljän kuukauden ikäisenä, mutta kahden muun kanssa on mennyt noin kaksi vuotta. Jokapäiväisiä ongelmat eivät toki ole olleet, mutta jos koira lasketaan sisäsiistiksi jos kuukauteen ei ole tullut vahinkoja sisälle, niin kyllä noilla kahdella nuoremmalla on sinne kahteen ikävuoteen venynyt, että on pidätyskyky parantunut, valitettavasti. Todella paljon olen myös miettinyt, että mitä minä olen tehnyt väärin, mutta jos olen yhden koiran saanut sisäsiistiksi neljän kuukauden ikään mennessä, niin en kai kauhean surkea voi olla?

-Mallu