Mangon sairastumisen myötä meillä meni viime viikon keskiviikon ja torstain aikataulut aivan sekaisin. Useampi asia sai jäädä roikkumaan, kuten esimerkiksi se lääkkeiden hakeminen apteekista. Minähän syön kipukynnystä kohottavaa lääkettä, joka on samalla migreeninestolääke. Tiesin, että pillerit riittää sunnuntaihin asti, joten ajattelin, että ehdin hakea lääkkeen hyvin maanantaina. No enpä sitten muistanut kun vasta nukkumaan mennessä. Kävipä sitten niin, että raju migreeni iski heti itsenäisyyspäivän aamuna, eikä ajatus oikein kulkenut. Eipä ollut lähistöllä avoinna apteekkia, joten asia jäi hoitamatta.
Eilen herätessäni huomasin, että migreeni ei ole vieläkään luovuttanut, mutta päätin silti lähteä suunnitellusti katsomaan ystävääni ja hänen pientä nyyttiä. Tunnin ajomatkalla ehdin miettiä moneen otteeseen, että en ehkä jaksakaan olla kauaa, kun pää jyskyttää, mutta toisinpa kävi! Olo oli paljon parempi ja virkeämpi vierailun jälkeen! Taas kerran tajusin, kuinka paljon olenkaan kaivannut ystävääni, enkä olisi halunnut lähteä kotiin ollenkaan! Vauvalla oli varmasti myös osansa hyvään fiilikseeni, mutta tajusin, miten tärkeää onkaan viettää aikaa hyvien ystäviensä kanssa! Tarvitsen lisää tätä terapiaa!! :D <3
Useasti ajattelen, että on niin kiire ja miljoona asiaa hoitamatta, etten ehdi kauheasti nähdä ystäviä. Sosiaaliset suhteet ovat kuitenkin tärkeitä ja nyt todella huomasin minkälaista energiaa siitä saan! Kotona jaksoin puuhailla illalla, migreenistä huolimatta! Teki hyvää päästä stressin ja kaaoksen keskeltä pois hetkeksi, nyt jaksaa paljon paremmin!
-Mallu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti